kehokuuri, päivä 24

Taas on sauhuttu ympäri Suomea, ensin töissä, sen jälkeen Tampereella kokoustamassa ja vielä illaksi (lue: yöksi) kotiin. Mukana keikkui purkkia ja purnukkaa, eväät ja vesipullo. Yksi asia, mikä minua ärsyttää on noiden purkkien koko. Pitäisi olla jokin astia (vrt. dosetti) johon voisi päivän-parin annokset laittaa jauheita valmiiksi, ja joka olisi pieni kooltaan. Inhoan kantaa paljon tavaraa mukana.

Edelleen on kuuri edennyt hyvin, nälkää ei ole nähty, vaikka annoskoot ovat mikroskooppisia entisistä, eikä janokaan ole kumma kyllä päässyt yllättämään, vaikka muut ovatkin viiniä, kaljaa tai vahvempia lipitelleet ympärillä. Motivaatiota on edelleen ja tavoite häämöttää tulevaisuudessa. Tästä on hyvä jatkaa.

kokoustamista ravintolassa

Harrastuksien puitteissa istuttiin ilta ravintolassa hallituksen kokouksessa. Kokouksiin kuuluu ruokatarjoilu, joten piti taasen tilata lehtipihvi suolattomana ja kasviksien kera. Hyvää oli, eikä tämänkertainen tarjoilijakaan yhtään ihmetellyt.

Vaikka päivä oli pitkä, niin siitä huolimatta ruokailujen välit sai helposti säilytettyä n. neljässä tunnissa. Jotenkin tuntuu, että keho on vihdoin tottunut tähän jatkuvaan pupeltamiseen ja tulee nälkäkin neljän tunnin välein. Tästä on hyvä jatkaa kuuri loppuun ja siirtyä optimaalivaiheeseen.

Ruokakin maistuu, eikä ala tuntumaan yksitoikkoiselta. - Ihme kyllä!

Muisti pätkii

Johuiko kuurista vai mistä, mutta niinhän siinä kävi, että unohdin työkoneeni mökille. Piti sitten käydä sunnuntaina aamusta hakemassa kotiin. Onneksi se tuotiin puoliväliin matkalle, niin ei mennyt koko päivä ajeluksi.

Kuurin osalta hyvin helppo päivä. Aamiainen napaan, ajelua Lahteen ja takaisin, lounas, lenkkeilyä ja shoppailua, päivällinen, kirjan lukemista ja tv:n katselua ja illallinen.

Lenkkeilykin tuntuu paljon entistä helpommalta, kevyemmältä, joskin lihakset menevät jostain syystä helpommin maitohapoille. No, kyllä se siitä, pikkuhiljaa.

kehokuuri, päivä 20

Kyllä oli ihana käydä saunomassa pitkästä aikaa mökillä. Hieman hetkellisesti harmitti, kun olisin ehkä itsekin halunnut saunaoluen tai pari, kuten muutkin, mutta jätinpä ottamatta. Mielen lujuus vie vaikka läpi harmaan kiven - tai tässä tapauksessa rasvan :)

Kyllä porukat pitkään katseli, kun ruokiani valmistelin ja nautin, sekä vitamiineja vetelin. No, tulokset puhuvat puolestaan ja kuulemma näkyy jo kovastikin keventynyt olemukseni. Tästä on hyvä jatkaa!

kehokuuri, päivä 19

Flunssaa pukkaa. Olo on kun lyödyllä, nenä vuotaa, päätä jomottaa (ei sentään ole särkyä) ja keuhkot tuntuu siltä, että olisi vetänyt kolme askia norttia putkeen. Mutta kuuria ei jätetä, eikä tavoitteista tai vaatimuksista tingitä.

Ruoka maistuu edelleen paremmalle ja paremmalle, vaikka suolaa kaipaisikin. Eilen saunassa kyllä tuli mieleen että saunaolut tekisi eetwarttia, mutta jäipä ottamatta :) Päässä soi vanha sanonta: No pain - No gain.

Taas oli kiloja karissut toissapäivänä yksi ja tänään toinen. Tosin pientä heittelyä on nyt havaittavissa sekä ylös, että alaspäin, kuulunee asiaan. Fiilis on edelleen hyvä ja ongelmia ei ole ollut - ei enää varmaan tulekaan.